Voi kuinka kaipaan sitä, että saan kantaa lapsiani. Vastasyntyneestä asti kannettu Iiris tuo melkein päivittäin jonkun liinan ja pyytää päästä kyytiin. Kaksivuotiaalla on paljon hetkiä, jolloin pieni hiljainen kyyhötys äitiä vasten olisi tarpeen, jotta jaksaa taas mennä vilistää. En raaski kieltää, pieneksi hetkeksi uskallan ottaa tuhisijan rengasliinaan lonkalle, mutta pidemmät kantamiset saavat odottaa uuden vauvan syntymää.
Paljon meillä onkin testattavana uusia kantovälineitä kun kantamisen aika taas alkaa. Vauvalle on omat liinansa, samoin Iirikselle. Kuvien mei tait tulivat viime viikolla. Purppurainen ihanuus on norjalainen taaperomallinen Tet i tet, jossa on toinen puoli huovutettua villaa ja toinen puoli silkkiä. Varsinainen luksusmalli Iirikselle talveksi. Toinen on Hippis Helmi, mallia Pulu, nettiystävieni joensuulaisen Piian tekemä ja jyväskyläläisen Kimperin Outin myymä ihanuus. Se käy aika pian myös vauvalle, vaikka Iiriskin vielä mahtuu siihen ainakin istumaan.
Pyöräytin minäkin Patensin merinovillalangasta Iirikselle villahousut, sävynä raidallinen Retro ja pirteä Peacock. Päiväkuiva Iiris ei oikeastaan edes tällä hetkellä vaippavilliksiä tarvitse, mutta toimivathan nuo lämmikkeenä ihan ilman vaippojakin. Seuraavaksi masuvauva saa oranssin paprikan hehkuiset Patens-housut.
